Siirry pääsisältöön

Saanko esitellä, uusi lenkkikaverini Polar M400

Sain perjantaina (17.10.) paketin Jyväskylästä. Tack så mycket! Paketti sisälsi Polar M400 -juoksukaverin. Kerron jatkossa jonkin verran myös tämän kaverin soveltuvuudesta juoksuseuraksi (Polar ei ole velvoittanut tähän). Aiemmat GPS-mittarikokemukset on antanut Garmin, joten odotan innolla kotimaisemman vaihtoehdon vastausta haasteeseen. Haaste on kova, sillä olen vaativa. Pidemmittä puheitta, tässä se on:


Juuri kotiutunut Polar M400.

Paketin avausmekanismi.

Oi, se tervehtii!

Päivitin samalla myös vanhan uskollisen vesijuoksu-Polarini. Saa nähdä kestääkö päivitys vettä.
M400:n taustalevy lupaa "WATER RESISTANT 30M" (= soveltuu kylpemiseen ja uimiseen). Tämähän sopii minulle, koska olisihan se ikävää, jos sykemittari ei kestäisi samoja olosuhteita kuin minä. Itse tuskin 30 metriin edes yrittäisin, ainakaan Petreliuksen uimahallissa. Tähän asti olen käyttänyt eri mittareita (ajanottoon) uidessa/vesijuostessa ja kuivissa olosuhteissa.Varsinainen uintiin sopiva Polarin sykemittari on V800, joka kuulemani mukaan pystyy lähinnä kaikkeen.

Muiltakin teknisiltä ominaisuuksiltaan mittari vaikuttaa minua kovemmalta:

Polar M400 Janica
Kestoaika 8 tuntia käytettäessä GPS:ää ja sykesensoria Tähän asti pisin pyörälenkki n. 5 tuntia ja juoksu n. 3 tuntia
30 vuorokautta ajannäyttötilassa päivittäisen aktiivisuuden seurantaa mitattaessa Satunnaisesti pystyn valvomaan pari vuorokautta putkeen ja ajamaan vielä monta tuntia lentokentältä pimeässä hotellille
Enimmäis-korkeus 9 000 m Lentokoneessa vajaat 12 000 m ja maanpinnalla 2 850 m
Sykkeen-mittausalue 15–240 bpm n. 40–195
Nopeus-näyttöalue 0–399 km/h Noin kovaa en kyllä uskalla pyöräillä.


Nämä osat kuuluivat settiin.

Kello tuntuu melko kevyeltä, ehkä jopa sirolta. Se on saatavilla myös valkoisena, joka saattaa olla vieläkin sirompi. Samoin sykevyö on napakka, vaikka ei olisi edes maksimikireydellä. En tiedä, onko kenelläkään muulla tapana juosta vetoja ilman mittaria, koska sen massa vaikuttaa juoksun liikeratoihin. Sykevyöt sen sijaan kai voidaan yleisesti julistaa löystyväksi luonnonvaraksi.


Windows 8 ja Polar M400.

Lataus- ja siirtomekanismi on melkolailla erilainen kuin Garminissa. Odotukset on kovat. Jos vaikka lataus tapahtuisi aina oikeaan suuntaan eikä välillä purkautuen ja keskellä yötä tyhjästä akusta hälyttäen. Polar suorittaa homman yhdellä ja samalla johdolla (micro-USB - USB); Garmin latautuu telakallisella johdolla ja siirtää datat langattomasti ja automaattisesti melko suurella varmuudella. Windows 8 suostuu Polarin kanssa yhteistyöhön mukisematta, vaikka saattaakin joskus syrjiä erinäisiä sykemittareita. Windows-puhelimeni kanssa kontaktia sen sijaan ei synny, koska Polar Flow -sovellus on saatavilla vain iPhone 4S:ään ja sen jälkeläisiin. Mittariin on kuitenkin tulossa vielä päivityksiä. En tiedä, mitä ne koskevat, mutta mitä vain voi tapahtua.

Tässä vaiheessa on syytä huomauttaa, että Garminissani (Forerunner 610), on vain kaksi vikaa: 
1. lataustelakka ei lataa vaan purkaa latausta, 
2. en uskalla käyttää mittaria märissä olosuhteissa (edes ajanottoon, syke on sivuseikka).

Polar M400 näyttää ratkaisevan nämä ongelmat, mutta miten käy kun puen mittarin ylleni ja lähden baanalle. Se on uusi tarina. Samoin 24/7- aktiivisuuden seuranta pääsee testiin.


Juu, olin Ruissalon testijuoksussa. Enkkakin tuli.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vaellus Kevolla

Kun Kalevan kisat Vaasassa alkoivat hiipua, jatkoimme matkaamme pohjoiseen. Päätähtäin oli astettu Utsjoelle Kevon kanjonille, jossa oli tarkoitus vaeltaa neljänä päivänä. Sivubisneksenä vierailimme Matin sukulaisilla ja loppumatkasta myös yllätyskohteessa Kokkolassa. Kokonaisuudessaan reitti yöpymispaikkojen mukaisesti oli Turku - Vöyri (To - Su) - Oulu (Su - Ma) - Utsjoki (Ma - To) - Salla (To - Pe) - Kokkola (Lohtaja Pe - La) - Turku. Juoksun kannalta tämä tarkoitti sitä, että juoksin viimeisen kerran lauantaina Vöyrissä ja ensimmäisen kerran perjantaina Lohtajalla.
Ensimmäinen vaelluspäivä - 700 km autolla + 15 km kävellen









Vaellus Urho Kekkosen kansallispuistossa

"Huuda hep, jos näet sinistä taivasta!" Näin Matti kehotti tekemään vaelluksellamme Urho Kekkosen kansallispuistossa. Tarkoitus ei ole kirjoittaa mitään sääraporttia, koska säät nyt ovat mitä ovat, mutta kerronpa, että Lapin erämaassa kaikui "Hep!" kokonaista kaksi kertaa.
Olimme siis parrakkaamman puoliskoni Matin kanssa jälleen perinteikkäällä Kalevan kisojen jälkeisellä yhdistetyllä Lapin vaellus- ja sukulointireissulla. Perinteet ovat tähän mennessä yhden Kevon vaelluksen mittaiset, ja viime vuosikin jäi jalkojen juoksukelpoisuuden vuoksi väliin. Tänä vuonna jalkojen tilanne johti ennen kokemattomaan tapaukseen, jossa kiltisti jonotin lippujonossa pääsyäni Kalevan kisa -näyttämölle. Akilles oli vaivannut jo niin kauan, etten kaivannut radalle; olin jo tottunut osaani tämän kesän suhteen. 
Olin kuitenkin edeltävällä viikolla saanut lääkäriltä armahduksen ja ohjeeksi katsoa vielä ainakin elokuun loppuun asti, voisiko konservatiivinen hoito korvata leikkauksen. F…

Pieni mies - suuri suunnittelija

Raasto.com:n maratonfilosofian mukaan maratononnellisuuden voi saavuttaa, jos pystyy juoksemaan oman maratonpäätavoitteensa, jota ei ehkä koskaan olisi uskonut tekevänsä. Näin ollen maratononnellisuuden kokeminen riippuu tulkitsijasta, mutta Matti Rauma kertoi saavuttaneensa viime viikonloppuna ikuisen maratononnellisuuden alittamalla 2.30 Amsterdamin maratonilla. En tiedä antaako Z tälle tulkinnalle sinettinsä, mutta minä uskon Mattia, koska tiedän taustat, joista hän maratonille ponnistaa.


Aloitan siis alusta eli Oulusta, jossa Matti syntyi vuonna 1982. Legenda kertoo, että Matti oli juoksemaan oppiessaan niin pieni, että mahtui kevyesti juoksemaan pöydän ali. Sittemmin Matti kasvoi jopa niin pieneksi, että mahtuu nykyisin helposti alittamaan maratonilla 2.30.
Suurimman osan lapsuudestaan Matti vietti Turussa pelaillen palloa ja roimasti pihapelejä. Rakkaimmat palloiluharrastukset olivat jalka- ja koripallo, joille Matti antaa tunnustusta myös juoksun kehittäjinä. Matin sanojen muk…