Siirry pääsisältöön

Minä

Mitä edes tilastopaja ei tiedä minusta

Tässä on ennätykseni sekä asiaan kuuluvat selitykset:

60 m - 8.55 (-01) Heti pitää todeta, että en muista tätä kisaa enkä siis pysty selittelemään. Tulos on juostu Pirkkahallissa, joten ei ainakaan ole juostu liian kovassa myötätuulessa.

100 m - 13,61 (-01) Tämä ei ole paras tulokseni satasella, sillä olen muistaakseni joissakin KLL:n kisoissa  juossut 13,45. En tosin voi mitenkään tätä todistaa.

200 m - 28,08 (-08) Tämän tuloksen olen juossut todella herkistelleenä. Alla kaksi päivää aiemmin juostu Kalevan kisojen 5000 m hyytyen ja päivää ennen vetaistu rankaisupyörälenkki.

300 m - 44,80 (-03) Tätäkään suoritusta en muista, mutta hallista näyttää olevan vuodelta 2001 tulos 44,71.

400 m - 59,83 (-05) Tämä niukka minuutin alitus on ainoa laatuaan, joskin yrityksetkin ovat olleet melko harvassa. En usko, että nykyäänkään lähtisi tätä kovempaa. Nylkkyys on tullut jäädäkseen.

600 m - 1.38,54 (-11) Kun olin nuori, 600 m oli ainoa kestävyysmatka ennen kuin T14-sarjassa oli tarjolla 800 m ja 2000 m. Voin paljastaa, että vuonna 2011 en ollut enää T13-sarjassa, jossa ennätyksekseni jäi 1.44,19. Näyttää siltä, että kehitys on ollut melko maltillista. Pitänee kuitenkin puolustuksekseni todeta, että kesäkuun alun 600 m Liedossa ei kulkenut ihan parhaalla mahdollisella tavalla.

800 m - 2.12,17 (-12) Kasi on matka, jota olen tahkonnut vuosia siinä kuitenkaan kehittymättä. Toisena juoksuvuotenani 13-vuotiaana juostu debyyttiaika 2.26,19 olisi voinut harjoittelun myötä parantua roimemminkin, sillä vielä vuonna 2007 oli 2.17-alitus tekemättä. Tiellä on toki ollut erilaisia vaikeuksia, mutta vasta vuoden 2008 lopussa ymmärsin, että pitää siirtyä pidemmille matkoille. Ja heti lohkesi aimo siivu myös kasin ajasta. Tällä hetkellä luulen, että tuota aikaa olisi helppo parantaa ihan vain osallistumalla kasin kisoihin.

1000 m - 2.47,10 (-18) Kun starttasin Forssan urheilukentällä tähän kisaan olin lähes varma ennätyksestä, sillä aiempi tonnin enkka oli sen verran kelvoton. Yksin olisin ehkä ollut piirun verran maltillisempi, mutta Kaisa Tyni tarjosi hyvän kyydin, josta en malttanut pudota.

1500 m - 4.26,37 (-18) Olen juossut ensimmäisen tonnivitoseni 12-vuotiaana Nokialla. Muistan kisan vielä melko hyvin. Kyseessä oli ensimmäinen kisa, johon tein alkuverryttelyn. Aikani oli 5.27,65. Yli minuutti on siis lohjennut. Myös tonnivitonen on laji, jossa nykykunnossa juostuja kisoja on niin vähän, että ennätyksen päivittämisen pitäisi käydä helposti. Tämän ennätyksen olen juossut Kuortaneen Motonet GP:ssä huonolla vauhdinjaolla ja hyytävässä kylmyydessä.

2000 m - 6.22,96 (-10) Tämä Kuortaneen eliittikisoissa juostu tulos oli suuri pettymys ja alisuoriutuminen. Syykin on selvillä. Olimme Sannin kanssa vetäneet pari päivää ennen kisaa 2x5x400m, emmekä kumpikaan olleet palautuneet kisaan mennessä. Jo ensimmäisestä kierroksesta alkaen alkoi taistelu maaliin selviytymisestä. Muut 2000 metrin tulokseni ovat juniorisarjoista, joissa T14- ja T15-sarjoissa 2000 metriä oli virallinen matka. Aiemmat tulokseni olivat 6.54,11; 6.54,18 ja 6.54,21.

3000 m - 9.29,74 (-17) Kun katsoo kolmosen enkkaani ei voi kuin ihmetellä, miten ihmeessä olen voinut juosta esteet vain alle puoli minuuttia hitaammin. En ole keksinyt tälle muuta selitystä kuin sen, että koskaan ei ole kolmosen kisaan sattunut kulkupäivä. Voiko näin olla? En yhtään epäile, sillä kyseinen ennätys on juostu kovassa tuulessa Joensuun eliittikisoissa.

5000 m - 16.12,17 (-18) Jyväskylän Kalevan kisat, varjolämpötila kolmenkymmenen hujakoilla ja pääosin Alisa Vainion tahdittama vauhti kuuluivat oleellisena osana tähän enkkajuoksuun. Kristiina Mäen kanssa lähinnä nautimme kyydistä. Viidennen kilsan alkaessa en meinannut jaksaa enää nauttia ja hieman jäin. Viimeinen kierros kulki kuitenkin noin 67 sekuntiin, mikä viimeistään varmisti sen, että aiemmin samana kesänä omalla vedolla juoksemani ennätys jäi ilahduttavan lyhytikäiseksi.

10 000 m - 34.06,68 (-14) Ruotsi-ottelun kymppi on elämäni parhaita juoksuja. Olin jo putoamassa, mutta sitten alkoikin kulkea. Viimeinen tonni (3.09) tuntui leikittelevän helpolta. Olen ehkä pari kertaa elämässäni tuntenut kisassa runner's high -tunteen. Tässä pääsin siihen.

Puolimaraton - 1.19.28 (-14) Olen juossut puolikkaan yllättävän monta kertaa (4, joista 2 tosissaan), mutta koskaan en ole onnistunut. En voi uskoa, että kestävyyteni olisi näin huono. Minulla on vahva tunne, että ongelma on ollut lähinnä energiansaanti.

80 m aj. (76,2 cm) - 14.55 (-00) Tällä tuloksella olin HämSY:n piirin T14-sarjan kausitilastossa sijalla 8. Ja tuloksenkin löysin perinteisestä paperisesta vuoden 2001 Hämeen piirin kilpailukalenterista. Tulos saattaa olla ainutlaatuinen. En siis muista, onko muita 80 m aitakisoja tullut juostua.

1500 m ej. - 5.12,05 (-05) Esteurani alkoi vahingossa, kun tulin heti ensimmäisen kisani jälkeen valituksi Baltia-maaotteluun, jonka myös voitin. Tämä tulos on tosin peräisin 17-vuotiaiden sm-kisoista, joissa olin toinen.

2000 m ej. - 7.09,91 (-05) Tätä nuorten eliittikisoissa juostua kisaa en muista.

3000 m ej. - 9.51.88 (-18) Tämän kisan olen suunnitellut etukäteen tarkemmin kuin yhdenkään muun kisan, koska tarkoituksena oli alittaa EM-kisaraja 9.55. Prosessi alkoi pari viikkoa ennen kisaa, kun juoksin vitosen kisan testatakseni vauhtia ilman esteitä hieman pidemmällä matkalla. Sekä vitosta että estekisaa varten laadin itselleni vauhtitaulukon, jotta voisin kisan aikana olla jatkuvasti tietoinen siitä, olenko EM-rajavauhdissa. Vitosen kisassa jouduin turvautumaan kämmeneeni kirjoitettuun lunttilappuun mutta estekisaa varten opettelin taulukon ulkoa ja kisan aikana onnekseni huomasin olevani tasaisesti suunnitelmaa edellä, kunnes lähestyin toiseksi viimeisen kierroksen vesiestettä huolimattomasti ja pysähdyin esteelle. Tämän episodin jälkeen putosin aikataulusta jälkeen. Viimeisen kierroksen alkaessa olin sekunnin perässä. Tavoite oli kuitenkin kirkkaana mielessä, joten skarppasin viimeisellä kierroksella sen verran, että raja alittui lopulta yli kolmella sekunnilla. Kisakaupungin nimeä en opi ehkä koskaan lausumaan, mutta kirjoittaa sen osaan: Székesfehérvár.

300 m aj. - 48,65 (-02) Tämän kisan olen juossut ihan vain vastuuntunnosta. Olimme Lappajärvellä edustamassa HämSY:ä 17-vuotiaiden piiriottelussa. Voin vakuuttaa, että minua ei oltu valittu joukkueeseen pika-aituriksi. Juoksin kisoissa esteet. Mieleeni muistumattomasta syystä 300 m aitoihin valittu juoksija ei voinutkaan juosta, joten päädyin varajuoksijaksi. Sijoitukseni näyttää olleen 8., joten taisin jäädä jäännöspisteille.

Kolmiloikka - 9.56? (-01) Ottamani valokuva kilpailukalenterin aukeamasta jättää paljon tulkinnan varaa. Vuotta aiemmin T14-sarjassa vastaava tulos on ollut 9.49 (-2,6 m/s). Hämärä muistikuva on myös jostakin Salaman järjestämästä III-lohkon kisasta tai viikkokisasta, jossa olisin loikkinut tuloksen 9.98. Tämä ei ole kuitenkaan päätynyt aikakirjoihin eikä tilastoihin. Kolmiloikkaurani lienee päättynyt T15-sarjan jälkeen.

Kuula (4 kg) - 7.11 (-13) Tämä kisa käytiin sateisissa olosuhteissa. Rinkiä ja kuulia sai olla jatkuvasti kuivaamassa. En ole tyytyväinen tulokseeni. Tuntuu, etten saanut hyödynnettyä jaloissani olevaa voimaa, kun käsi oli niin heikko lenkki, että kaikki voima valui sitä kautta sateen mukana viemäriin. Pitää kuitenkin huomioida, että Forssan Salama on ainakin junnuvuosinani ollut sen verran profiloitunut kestävyysjuoksuseuraksi, että seuraotteluissa en ikinä päässyt osallistumaan juoksulajeihin, vaan edustuspaikka aukesi useimmin heittolajeissa.

Kiekko (1 kg) - 21.79 (-10) Forssan Salaman mestaruuskisoissa kesän päätteeksi on aina hyvä vähän testailla eri lajien tuloskuntoa. Näissä kisoissa mittamiehenä toiminut otteluvalmentaja opasti tekniikkaa sen verran, että kehitystä tapahtui jo kisan aikana. Kisa olisi tosin saanut olla paljon pidempi, että tulos todella olisi parantunut.

Keihäs (600 g) - 27.59 (-09) Tämä haamuheitto on heitetty myös Salaman mestaruuskisoissa. Olin kärsinyt loppukesän polvivammasta, joka hoidettiin kortisonipiikillä kolme päivää ennen tätä kisaa. Olin siis herkistellyt kolme päivää polvi suorana. Eikä se taipunut vielä kisapäivänäkään, mutta kyllä se hieman vertyi lajien edetessä (pituushyppy oli pahin). Kutsun heittoa haamuheitoksi, koska se jostakin syystä kädestä irrotessaan tuntui lähtevän hyvässä asennossa. En ole ennen moista tunnetta kokenut, enkä tule ehkä kokemaan, mutta tämä heitto tuntui hyvältä. Forssan Salaman keihäsennätyksen (30.60) rikkominen on salainen haaveeni.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vaellus Kevolla

Kun Kalevan kisat Vaasassa alkoivat hiipua, jatkoimme matkaamme pohjoiseen. Päätähtäin oli astettu Utsjoelle Kevon kanjonille, jossa oli tarkoitus vaeltaa neljänä päivänä. Sivubisneksenä vierailimme Matin sukulaisilla ja loppumatkasta myös yllätyskohteessa Kokkolassa. Kokonaisuudessaan reitti yöpymispaikkojen mukaisesti oli Turku - Vöyri (To - Su) - Oulu (Su - Ma) - Utsjoki (Ma - To) - Salla (To - Pe) - Kokkola (Lohtaja Pe - La) - Turku. Juoksun kannalta tämä tarkoitti sitä, että juoksin viimeisen kerran lauantaina Vöyrissä ja ensimmäisen kerran perjantaina Lohtajalla.
Ensimmäinen vaelluspäivä - 700 km autolla + 15 km kävellen









Vaellus Urho Kekkosen kansallispuistossa

"Huuda hep, jos näet sinistä taivasta!" Näin Matti kehotti tekemään vaelluksellamme Urho Kekkosen kansallispuistossa. Tarkoitus ei ole kirjoittaa mitään sääraporttia, koska säät nyt ovat mitä ovat, mutta kerronpa, että Lapin erämaassa kaikui "Hep!" kokonaista kaksi kertaa.
Olimme siis parrakkaamman puoliskoni Matin kanssa jälleen perinteikkäällä Kalevan kisojen jälkeisellä yhdistetyllä Lapin vaellus- ja sukulointireissulla. Perinteet ovat tähän mennessä yhden Kevon vaelluksen mittaiset, ja viime vuosikin jäi jalkojen juoksukelpoisuuden vuoksi väliin. Tänä vuonna jalkojen tilanne johti ennen kokemattomaan tapaukseen, jossa kiltisti jonotin lippujonossa pääsyäni Kalevan kisa -näyttämölle. Akilles oli vaivannut jo niin kauan, etten kaivannut radalle; olin jo tottunut osaani tämän kesän suhteen. 
Olin kuitenkin edeltävällä viikolla saanut lääkäriltä armahduksen ja ohjeeksi katsoa vielä ainakin elokuun loppuun asti, voisiko konservatiivinen hoito korvata leikkauksen. F…

Erilainen vammatuttavuus

On jotenkin tylsää kirjoittaa blogiin, jos ei ole mitään vammaa. Mitä sitä sitten kertoilisi? Hyvin menee mutta menköön? Eilen voitin ja ehkä myös huomenna? Onneksi hätä ei ole kuitenkaan tämän näköinen, vaan hyppysissäni on jälleen uuden uutukainen vamma. 
Tämä nykyinen vammani on siitä mukavaa laatua, että juokseminen on melkeinpä ainoita asioita, joita tehdessä se ei satu. Ikävä puoli on se, että lähes kaikessa muussa kipu tuntuu. Yön aikanakin joudun heräämään useita kertoja siihen, kun en tiedä, missä asennossa olisin.
Kyseinen vamma ilmaantui kertarysäyksellä Paavo Nurmi Gamesin estekisan ensimmäisen kilometrin täyttyessä. Vauhti oli juuri sopivaa, sellaista kymmenen minuutin kyytiä. Tunne oli helppo. Ja mikä parasta, en ollut vielä edes pudonnut porukasta, vaikka niin olisi voinut tilastojen valossa uumoilla. Oli hyvä fiilis juosta turkulaisyleisön metelöidessä. 
Jostakin syystä sitten kuitenkin kolmatta kertaa etusuoran estettä lähestyessäni kaaduin tai juoksin estettä päin. …