Ihan varovasti raotan hiljaisuuden verhoa

Oho, eipä ole tullut viime aikoina paljoa poukkoiltua täällä blogin puolella. Syyllinen tähän on vasen jalkani, mikäpäs muukaan, jollei sitten tietysti oikea jalka. Muita mahdollisuuksia ei juuri ole. Ja miksi vasen jalka estää kirjoittamisen? Tässä koko päättely- ja tapahtumaketju vasemmasta jalasta blogihiljaisuuteen ja sen päättymiseen. 

1. Jos akilles ei tulee kuntoon syyskuussa, pitää ryhtyä toimiin eli mennä leikkaukseen.
2. Jos pitää mennä leikkaukseen, tulee pitkä treenitauko.
3. Jos pitää pitää treenitauko, pitää keksiä jotain muuta tekemistä, ja paljon.
4. Jos haluaa tehdä jotain muuta eli edetä opinnoissa, pitää ilmoittautua kursseille jo kesäloman aikana, ja paljon.
5. Jos akilles tuleekin kuin ihmeen kaupalla syyskuun mittaisen totuttelujakson aikana terveeksi, ei kannatakaan mennä leikkaukseen.
6. Jos ilmoittautuu kursseille jo kesäloman aikana, on typerää jättää niitä käymättä.
7. Jos sekä juoksee, ui, pyöräilee että kerää opintopisteitä aamusta iltaan, nukkuminen ja syöminen ovat prioriteettilistalla ennen bloggaamista.
8. Jos osallistuu samalla myös sijoittajamestari-kilpailuun ja nollakokemuksella alkaa harrastaa päivätreidausta, bloggaamiselle jää vieläkin niukemmin aikaa.
9. Jos ensimmäisenä harjoitusohjelmoituna treenipäivänä, kaudella, jolla on pakko aloittaa puhtaalta pöydältä ja nollapisteestä, alkaa tuntua outoa, tai vieläkin pahempaa eli tuttua, kipua sääressä, saattaa lamaantua ainakin yhdeksi illaksi. (Pahoittelen virkkeen mutkikkuutta.)
10. Jos 14 viikon akillesloma kaipaa jatkokseen vielä 8 viikkoa säärilomaa, alkaa jo miettiä koko homman mielekkyyttä.
11. Jos sääressä ei kuitenkaan ole sitä pahamaineista pistemäistä kipukohtaa, voisiko se sittenkin olla vain penikkatautia?
12. Jos takana on jo 2 viikkoa säärilomaa, eikä testilenkillä ollut mitään oireita, voiko olettaa, että jalka on taas juoksukunnossa?
13. Jos ei uskalla Amsterdamin maratonmatkalla kisaturistiuden ohella harjoittaa liiallista juoksemista eikä pörssikään ole auki, ehtii päivittää blogia.

Hiljaisuus on siis nyt päättynyt, mutta taistelu jatkuu.