Maastoista maantien kautta radalle

Päätin, että sm-maastojen osalta kuvat saavat puhua tekstin sijaan.

Salaman naiset eivät olleet ainoita, jotka hoitivat mitalit Forssaan.

Naisten kutosen startti.

Oliko se näin helppoa?

Itselläni tuntui tältä.

Aluemestaruusmaastojen jälkeen olin ihmeissäni saavuttamastani väsymättömyydestä. Sm-maastot juostuani olen sen sijaan kummastellut palautumisen hitautta. Tämä hivenen kismittää, sillä ensimmäinen estekisamahdollisuus olisi jo Kotkan tähtikisoissa 24.5. Toinen mahdollinen ratakauden avaus on suunnitteilla Toukokuun kisoissa 28.5. Tätä ennen olisi syytä saada pientä ratatuntumaa. Pystyn helposti luettelemaan kaikki ratajuoksut viimeisen vuoden ajalta. (Olenhan saanut aloittaa juoksun osapuilleen tasan vuosi sitten): 
17.6. 2 x 5 x 200 m
21.6. Keuruun juhannuskisat 800 m
9.7. Tilastopaja cup 3000 m ej.
15.7. Tilastopaja cup 800 m
18.7. Hämsyn pm 5000 m
26.7. Kalevan kisat 5000 m
25.8. Tampereen eliittikisat 3000 m ej.
1.9. Hämsyn pm 10 000 m
18.1. Hallitonnit
28.1. 2 x 1000 m + 3 x 500 m + 5 x 200 m
1.2. Botniagames
6.2. 6 x 1000 m
20.2. 4 x 500 m + 170 m + 2 x 200 m
23.2. SM-hallit 3000 m
13.3. 2 x 4 x 500 m
28.3. 8 x 1000 m
= 10 kisaa + 6 treeniä

Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että sääreni ovat säilyneet ehjinä kokonaisen vuoden, koska en ole käyttänyt niitä. Ne eivät kuitenkaan vieläkään tunnu täysin kestäviltä, koska edelleenkin herään lähes joka yö siihen, kun sääret muka sattuvat, vaikka niissä ei ole ollut mitään kipuja juostessa. Tämä yöllinen "sattuminen" käskee himoitemaan vesijuoksua ja välttämään ratajuoksua. Näin ratakauden lähestyessä soisin kyllä säärten jo ottavan vastaan myös ratatreenejä.  Niinpä maastojen jälkeen suuntasin "radalle", mikä tarkoitaa sitä, että juoksin vetoja (20 x 300 m) "punaista hiilimurskaa muistuttavalla juoksuradalla". Tämän lähemmäs rataa en ole vielä päässyt, koska HämSYn pm-maantiet juostiin vasta viime sunnuntaina. 

Maantiellä kulku oli erittäin huono "ratatreenin" hakkaamien jalkojen takia. Kesän ensimmäinen hellekeli ja ylimääräinen 0,6 km myös vaikuttivat aikaan, mutta varsinainen huoli oli ratakauteen valmistautuvat jalat. Onneksi Samppalinnan maauimala kuitenkin aukesi vihdoin, joten vesijuoksua voi harjoittaa taas ulkoaltaassa.

Kommentit

Suositut tekstit