Vihdoin Suomi-paidassa!

16–5!

Vuonna 2010 Suomi–Ruotsi-maaottelussa kävi hassusti. Siis naisten esteissä. Ensinnäkin pisteet menivät Suomelle kirkkaasti 16–5, kun ruotsalaiset olivat saaneet viivalle vain kaksi juoksijaa. Lisäksi vuoden 2014 Euroopan tilastokärki ja EM-kisojen hopeamitalisti jätettiin tylysti kisan viimeiseksi. (Tämä luo tietysti uskoa myös omiin kehitysmahdollisuuksiini, mutta se ei kuulu tähän.)

1. Sandra Eriksson 9.55,37
2. Janica Mäkelä 10.12,45
3. Minna-Maria Kangas 10.15,65
4. Lena Örn 10.21,03
5. Charlotta Fougberg 10.37,08 

14–8?

Vuonna 2014 sen sijaan Euroopan estetilaston kärkikaksikko esiintyy maaottelussa muilla matkoilla, mikä tekee kisasta lopulta melko tasaväkisen, kuten alla olevasta SB-listauksesta huokuu.

Camilla Richardson 9.56,44
Klara Bodinson 10.03,28
Oona Kettunen 10.03,55
Janica Mäkelä 10.07,03
Maria Larsson 10.15,13
Ronja Fjellner 10.18,09

Olen pitkästä aikaa saanut pidettyä itseni kasassa Suomi–Ruotsi-maaotteluun asti. Lapinlahden eliittikisoista lähtien akilles tosin kipeytyi ja  paheni tasaisella tahdilla lähestyttäessä Kalevan kisoja. Kalevalaisten jälkeen oli kuitenkin aika nuolla haavoja ja tilanne on nyt se, että parin viikon pyöräily herkisti sen verran, että Hämeenlinnan katsastuskisassa tuli kauden paras tulos vitosella ja meno tuntui hyvältä myös viime viikonloppuna Tampereen tonnivitosella, jossa kyllä muuten tunaroin oikein urakalla. Akillesvaivojen takia en uskaltanut startata Tampereella esteisiin, mutta kisa tuotti kyllä hyvän tuloksen sikäli, että Oona voidaan katsoa palanneeksi, minkä tosin huomasin jo Hämeenlinnassa katsellessani Oonan loittonevaa selkää.

Nyt akilles on ollut täysin oireeton aina iltaisin. Aamuisin se vielä jäykistelee. Luotan siihen, että se pysyy kasassa. Luotan myös siihen, että Oona jatkaa yhä kuntoutumistaan, mikä tietysti tarkoittaa sitä, että Klara Bodinsonin paikka tilastokakkosena on vain numeroita paperilla. Tampereen, ja toki koko kauden, perusteella en myöskään voi hetkeäkään epäillä Camillan ruotsinkaatokykyä.