Amerikan ruokapäivä

Toisin kuin kaikilta muilta juoksijoilta, minulta ei ole koskaan pyydetty ruokapostausta. Niinpä teen sen häikäilemättömästi täysin pyytämättä. Jos minun pitäisi kuvailla ruokavaliotani yhdellä sanalla, se olisi ehkä jätemylly.Tärkeimmät periaatteeni syömien suhteen ovat siis seuraavat: ruokaa ei saa heittää roskiin, tähteet ovat inspiraation lähde ja nälkä lähtee syömällä.

Tässä esimerkki Flagstaffin leirin yhdestä päivästä, joka ei tosin kerro juuri mitään muista päivistä.

klo 6.30 aamupuuro
Aamupala tai oikeastaan puuro on päivän odotetuin ateria. Parasta on osin maitoon keitetty, hyvin suolattu ja vähän jo jäähtynyt puuro. Se ei mielestäni kaipaa mitään ylimääräistä. Lisään kuitenkin lähes aina keitetyn munan ja marjoja tai hedelmiä. Juomaksi maitoa ja seurana Turun juoksuperhe.





klo 7.30 aamureippailu
Kävelin noin 3 km Hypo2-salille, jossa tein 20 min kevyttä spinningpyörittelyä. Tämän jälkeen lähdin "suunnistamaan" kävellen kohti Biff's Bagel -kahvilaa. Ei osunut vuoden takaisesta ulkomuistista ihan kohdalleen, mutta yhden korttelin päähän kuitenkin. Tulokseni oli 4 km kävelyä salilta kahvilaan. Tavallisestihan en siis harrasta kävelyä enkä kahviloita.

klo 9.30 Biff's Bagel
 En ole mikään paakelifani, mutta Biffin egg and cheese breakfast whole wheat bagel on kyllä hyvä. Tietysti sekin maistuisi paremmalta, jos olisin osallistunut Bagel Runiin. Nyt otin ikään kuin banketin ilman kisoja.



klo 11.30 lounas
Lounaaksi loihdimme (olin Lassen apukokkina) inkiväärikanaa, riisiä ja salaattia.



klo 14.00 välipala
 Olen huono syömään välipaloja, koska tykkään ahtaa lounasta halkeamispisteeseen asti, ja ehkä vähän ylikin. Leireillä syön välipalaksi usein yhden appelsiinin, koska leirikohteissa on usein hyviä  paikallisia appelsiineja. Korkealla syön appelsiinini usein raudan kanssa. Suomessa en juurikaan syö appelsiineja.
 
klo 16.30 treeni Sedonassa (3x8x100 jaardia)
 Ensimmäinen "kova" treenini juoksutauon jälkeen oli suunnittelematon määrä satasia tekonurmella eli jefu-kentällä, jolla sataset lipsahtivat tauko huomioiden yllättävän helposti alle 14 sekunnin. Tähän tosin saattaa hivenen vaikuttaa se, että satasen vetoni olivat tällä kerralla sadan jaardin pituisia.

Kiitos kuvasta kuuluu Amerikan Jaskalle.

klo 18.00 pala patukkaa ja laimeaa mehua
Muita heikkouksiani ruokailijana ovat (urheilujuomien) juomisen ja patukkamuotoisen ruuan vastenmielisyys. Ei minulle tule juostessa jano, eikä nälkä ole juuri koskaan sellainen, ettenkö söisi mieluummin oikeata ruokaa kuin joitakin palautuspatukoita. Kyseisillä makeutetuilla hirvityksillä saan vain mahan kipeäksi. Kompromissini hätätilanteissa, joissa ruokaa ei ole saatavilla, on erittäin laimea mehu ja suupalanen patukkaa.

Tätä patukkaa en ole vielä edes maistanut, joten en syytä juuri kyseistä patukkaa mahakivuista, joita siis en edes tällä kerralla muutenkaan saanut, koska tein kaiken omalta kannaltani oikein.


klo 19.00 päivällinen
 Treenin aikana kauhan varressa olivat hääräilleet Lammisen Ville ja Rauman Masa. Pöperöksi valmistui siis paahtopaistia ja kuoriperunoista tehtyä perunamuusia. Salaattia eivät raavaat miehet tee, joten lounaan jämäsalaatit kelpasivat toki jätemyllylle. Lisäksi poikien pyynnöstä sovelsin oheen myös elämäni ensimmäisen punaviinikastikkeen.



klo 20.00 köyhiä ritareita ja jäätelöä
 Jos on olemassa kaksi asiaa eli ruokaa ei saa heittää pois -periaate ja kuivaa leipää, jota kukaan ei ole syönyt moneen päivään, lopputulos ei voi olla muuta kuin korppujauho tai köyhät ritarit. Tämän jälkiruuan jälkeen pojille on jopa tullut suuri vimma ostaa leipää kuivumaan.



klo 21.00 venyttely
Venyttelysessio Turun juoksuperheen 270 neliön omakotitalossa on iloinen tapahtuma, johon sisältyy myös käsilläseisontaharjoituksia. Vaikka kokolattimatolla on huonotkin puolensa, sillä on kuitenkin mukava venytellä ja temppuilla.



Kommentit

Suositut tekstit